Oivariinin sanomisia

Juttelimme Rumpulassa luonnonhenkien talvitekemisistä Oivariinin kanssa. Tutustuin Oivariiniin ollessani puutarhatöissä Järvenpään hautausmaalla. Hän tuli luokseni kerran kastellessani vasta istutettuja pensaita ja herätti huomioni erikoisen vaatetuksensa takia. Oivariini oli tehnyt itse asunsa. Hän pitää ompelemisesta. Armen Salo ja Oivariini ompelivat yhdessä takit. Armenilla oli omien vaatteidensa joukossa Oivariinille oma pieni henkari. Näin Oivariini sai ripustaa vaatteensa hyvään järjestykseen.

Oivariini kertoi, että esimerkiksi ne luonnonhenget, jotka huolehtivat pensaista ja taimista, lepäävät talvella. He ovat ikäänkuin säästöliekillä odottaen ja voimia keräten. Tämä sai minut kysymään Oivariinilta, että väsyvätkö luonnonhenget ollenkaan samaan tapaan kuin me ihmiset. Oivariini kertoi:

"Kun Äiti Maa ja luojadeevat ovat kutsuneet meidät olemaan ja toteuttamaan niitä tehtäviä, mitä meitä varten on luotu. Olemme silloin saaneet kaiken sen tarpeellisen voiman ilmentää itseämme sellaisina kuin me olemme. Se, mitä Arvo puhui itsensä täydellisestä hyväksymisestä läsnäolossa ja luomisessa, se on avain voimallisessa luomisessa ja voimallisessa olemisessa. Kun me ilmennämme itseämme täydellisessä hyväksynnässä ja läsnäolossa, me kulutamme minimaalisen vähän energiaa.

Hyväksymättömyys, kielteisyys ja väkisin yrittäminen vievät valtavan paljon energiaa ja vanhentavat. Mutta kun olet täydellisesti läsnä oman kokemuksesi ja kokemisesi kanssa, niin sinä olet virtauksessa mukana. Elämän virtauksessa.

Ja mikä se kantava voima on? Se on se rakkaus. Rakkaus kaikkeen olevaiseen, kaikkeen luotuun. Silloin me virtaamme Äiti Maan energiassa. Ja silloin me olemme voimissamme.

Rakkaudessa on se voima, mitä koko elämä tarvitsee."

Arvon henki on läsnä ja Oivariini ja Arvo olivatkin jo jutelleet, että tulee sanomisia. Huutelemme Pakilan suuntaan, että olisiko päätoimittajalla hetki aikaa. Saamme Arvon "langan päähän". Luen Arvolle Oivariinin sanomisen ja Arvo kommentoi: "En minä voisi sitä paremmin sanoa. Se on suoraan jatkoa siihen, mitä minä puhuin. Minä sinne vielä heittäisin, että tämä on kaikki oikeasti olemisen, läsnäolemisen, perusfilosofiaa."

Arvolla on Pakilassa pitkä ja jykevä pöytä, on kuin hän olisi venyttänyt Pakilan mökin pöytää hiukan kaikkiin suuntiin. "Pöytä on jykevä, koska tämä juttu seisoo vankalla pohjalla", lausahtaa arvon päätoimittajamme.

Seuraaviin sanomisiin,
Oivariini, Arvo, Helge ja Marja