elämän rakkausrunoja


Löysin runojen maailman vuonna 2004, kun kirjoitin
automaattikirjoituksella kirjan nimeltä "99 Seisahduksen hetkeä". Sitä
ennen en runoja juuri ollut lukenut enkä niiden kirjoittamisesta
mitään tiennyt.

Tapahtui niin, että kysellessäni oppailtani monenlaisia asioita,
jotkin vastaukset tulivatkin runomitassa. Innostuin asiasta, sillä
runoihin mahtuu niin paljon enemmän rivien väliin ja samalla toisiin
todellisuuksiin kuin itse riveille.

Kysyin, saisiko näitä lisää ja niitä tuli. Sitten sain tunteen, että
näistä voisi kirjoittaa ihan kirjan. Johdatus oli selkeä ja
antoivat kirjalle myös nimen: "99 Seisahduksen hetkeä". Niinpä kirjaan
tuli 99 runomittaista mietettä ja runoa, joista jokainen
avaa jonkin oven lukijalle toisin näkemiseen ja ymmärtämiseen, mikä
oli oppaiden tarkoituskin.

Vähitellen avautui itsessä runon tie ja aloin kirjoittaa spontaanisti
runoja ilman kirjoittamisen tuskaa, ne vain tulivat esiin. Löysin myös
yhtymäkohdan menneisiin elämiini: elämän Ranskassa 1700-luvulla
Francois-nimisenä runoilijana.

Olen tälle sivustolle koonnut matkan varrella kirjoittamiani runoja,
Elämän Rakkausrunoja itse elämälle, rakkaalleni, elämälleni,
maailmankaikkeudelle, luonnolle, ikuisuudelle, kaikelle mikä minua
syvästi koskettaa.

Jännittävää, että jotkin runot ovat sekä Francoisin joka olin että
tämän hetken Helge-ihmiseni yhdessä kirjoittamia :)

Elämme ja olemme ajattomuudessa. Toisinaan ihmisen tuntema "arki"
rajaa ulos niitä mahdollisuuksia, jotka vain odottavat löytämistään ja
oven avaamista tuntemattomaan.

Matka jatkuu ja tulen laittamaan myös tänne lisää runoja, jotka
avautuvat hetki kutsuu sisältäni ulos. Runoja syntyy eniten
rakkaudestani Marjaan. Kun runo syntyy se on aina oven avaus jollekin,
jonka runo voi tuoda tähän maailmaan parhaiten.

Luonnonhengetkin pitävät kovin runoista, sillä he näkevät sen laajan
maailman, joka on runon sanojen sisällä, takana, välissä, ympärillä,
kaikkialla ja jota ei voi muuten ilmaista. Sanat ovat kuin tämän
maailman runko, joka kannattelee kokonaista maailmaa mukanaan
tuodakseen sen kaiken ulottuvillemme.

Toivotan Sinulle lukija hyvää matkaa näillä riveillä. Ja mitä kaikkea
se tekee mahdolliseksi?

---------------------------------------------------------------------



Minun metsäni rakastavat tuultasi oksissaan,
tuoksuja niittyjen joita se tuo
muuten en saisi sitä rikkautta
ja raikkautta itseni luo
jonka vain tuulesi tuo.
Aamukasteen raikkaus ja vuorten viileä kirpeys
herättää mut aamuin
ja iltatuulen kuiske
kanssa laskevan auringon,
niitä kokea en sais
jos tuntea en vois
rakkauttas joka tuulessa mut kietoo
vaippaan lämpimään
jonka sydämessäin tuntenut oon.


--------------------------------------------


Läpi aikojen kaikkien kuljettu on,
läpi maailmojen kaukaistenkin

luokses tieni aina takaisin löytänyt oon

sillä rakkautes tieni valaisee kuin

majakka jota tähdistä etsin.

Sä tähteni mulle oot ja
luokses tieni löytää sain.


--------------------------------------------


Kun yö kohta saa,
kanssas kulkea saan teitä
tähtisen taivaan
jonka kirkkaammaksi saa
rakkautes sun
jonka tuntea voin.


--------------------------------------------


Rakkautesi tunnen ain,
se sydäntäni lämmittää,
ja saman tunteen näin
mä tahdon sulle lähettää

Sun syliis kaipaan
siispä näin kun uni
taas mut tavoittaa

luona rakkaani taas oon.


---------------------------------------------


Sydämesi kukan löysin
se on kaunis katsella ja tuntea,
ruusu kaunis punainen
tuoksu sen saa rakkauteni
heräämään yhä
uudestaan ja uudestaan,
sitä tahdon hoivata
ja sille kuiskata
sanoin hellin kuinka sitä rakastan,
vaan sanat eivät riitä
siks laulan ruusulles
uudelleen ja uudelleen
laulun jonka sydämeltäin kuulin.

Francois ja Helge



------------------------------------------------


Sun kanssas aina rakkaani
läpi aikojen kulkea saan
ja vaikka tulevaisuudesta
käsinkin sut menneessä
löytää saan
siis rakkaudella ootan
että kohdata sut jälleen saan.

Valentinen päivänä 14.2.2015


-------------------------------------------------


Höyhen yllä puun leijuu
se oksalle laskeutuu kuin keiju
aamuauringossa hohtaa ja kimmeltää.
Oh, kulkija sen huomaa ja hymyilee:
"Oiskohan siellä ollut keiju
joka mua katselee"

Francois
Sveitsi, 1790-luku


--------------------------------------------------


Oi, kuinka maisema meitä odottaa
katsettamme janoaa

Katsoja, hymyä

Se on Sinua varten.


-------------------------------------------------


Sulle rakkauteni mä unessakin
laulun siivin annan

Sen luokses lähetän

Laulun siivin se untas vaalii
ja sua rakastan.


--------------------------------------------------


Sydämeni lapsi on lapsi jokainen,
joka kauttani on tullut läpi vuosituhanten,
sille kaiken tahdon antaa evääks matkaan lapsosen,
niinkuin oman sisäisen,
hälläkin matkaa monta ollut on,
ja kauttas saanut niin paljon on.
Sydämesi lapsi on nuori ikuinen
ja rakkautes tuntee läpi aikojen.


---------------------------------------------------



1.3.2015:

"Huomenta metsät, huomenta maa
viljavat pellot ja tuomi kukassaan
näin kun mä maailman kauneutta
nähdä saan
jään hymyssä suin
mä auringon laskua katsomaan
ja huomista odottamaan:
mitä kaikkea tuo se tullessaan."


-------------------------------------------------


"Rakas sulle ainiaan mun sydämeni sykkii
se kevääseen sulle aueten
lisää rakkauttaan näin kukkii
sulle kaiken antaa itsestään
sulle rakkauttaan se sykkii
kanssas kulkea sen hyvä on
ja tahto se on loputon"

-------------------------------------------------

Runo elämänvoimaa vahvistaa,
se sydämenkin tahdistaa,
rytmiin luonnon voiman ikiaikaisen,
Äiti Maan rakkauden.



--------------------------------------------------


Tuhannen tuhannetta kertaa
mä auringon laskua katson
niinkuin nousua sen
se kodista mua muistuttaa
vaikka sitä tiennyt en
ennen kuin rakkautes mä jälleen koin.

Sun kanssas ikuisuuteen palaan
vaikken sieltä koskaan poissa ollutkaan
vaan nyt sen muistan
että kanssas oon mä katsonut
teitä tähtien
jotka valollaan meitä tervehtii
tähtimatkaajia ulottuvuuksien
monien

Kiitos että kanssas kaiken koin
ja yhä uudestaan ja uudestaan.

Nyt valoina loistamme takaisin
tähdille kiitoksen toistaen
että meitä muistavat
ja valollaan meitä rakastavat

Niinkuin sulle rakkauteni
loistaa lailla tähtien

Emme koskaan poissa olleetkaan.




--------------------------------------------------

Elämän tuulet ja tuulen elämä,
niin paljon vanhaa pois menossa on,
asioita, joiden aika
irrota on tullut,
tuuli ne vie kun sallit,
uutta tuulta mukanaan tuo
elämään joka käsillä on ja
ajatuskin kirkkaammaksi käy,
näin puhunut on tuuli
joka auringossa kiitää kilpaa
kanssa Auringon

--------------------------------------------------


Kastehelmi aamuauringossa kimmeltää,
aamuntuuli ruohon tuoksuisena,
linnunlaulu taivaan kirkkaana,
taivas sinisyyttään järvissäkin toistaa,
sinä ja minä laiturilla kaiken keskellä,
ollen yhtä kaiken sen kanssa
osana sitä loistamme.


--------------------------------------------------------

"Rakas tähteni olet ja
kirkkaana loistat
sua kaipaan ain ja
sumun näin poistat
joka taivaalla nyt haihtuu
kun uuteen aika näin vaihtuu,
ja yöllä sut kohdata saan
ja kirkkaina tähtinä loistamme taas"